Joka vuosi joukko suomalaisia hakee Ruotsiin opiskelemaan. Pohjoismainen korkeakoulusopimus takaa, että suomalaiset hakijat voivat hakea Ruotsiin samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan kansalaisetkin. Hakuaika on keväällä hieman myöhemmin kuin Suomessa, joten mattimyöhäiset ehtivät vielä suomalaisen korkeakoulujen yhteishaun päätyttyä mukaan kelkkaan. Miten Ruotsiin sitten haetaan opiskelemaan? Kuka sinne voi hakea? Onko sinne helppo päästä opiskelemaan?
Onko Ruotsiin helppo päästä opiskelemaan?
Kuinka hyvin pitää osata ruotsin kieltä?
Milloin on hakuaika?
Ruotsissa korkeakouluihin haetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kevään haussa on hieman enemmän kohteita, mutta myös syksyllä hakukohteita on runsaasti.
Miten haku tapahtuu?
Hakeminen on helppoa ja nopeaa, ja se tapahtuu ylioppilastodistuksen (Studentexamen) ja lukion päättötodistuksen (Avgångsbetyg från gymnasiet) perusteella. Ruotsiin hakiessa ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on siis edelleen merkitystä. Koulutuksiin haetaan pääsääntöisesti todistuksella, ja valintakokeet ovat harvinaisia.
Haku tapahtuu sähköisessä yhteishaussa osoitteessa Antagning.se. Käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja opastaa hakijaa prosessin eri vaiheissa. Samalla voi hakea jopa 12 eri koulutusohjelmaan.
Käyttöliittymä kertoo, mitä dokumentteja sinun tulee ladata järjestelmään. Jos haet perustutkintotasoisiin opintoihin, todistuksia ei tarvitse kääntää ruotsiksi.
Jotta voit lähettää valmiin hakemuksesi, sinun tulee luoda tili. Muutaman päivän kuluttua saat postissa aktivointikoodin, jonka avulla pääset katsomaan tietojasi ja seuraamaan haun etenemistä.
Miten hakijat pisteytetään?
Siinä missä Suomessa korkeakoulut määrittävät itse pisteytykset, Ruotsissa pisteytysmallista vastaa valtion viranomainen, Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto UHR (Universitets- och högskolerådet).
Päättötodistuksesta huomioidaan kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksen arvosanat pisteytetään tietyn kaavan perusteella. Pisteytystä kutsutaan meritvärdeksi (vertailuarvo), ja maksimipistemäärä on 22,50 pistettä. Korkeimmat pisteet saaneet opiskelijat hyväksytään opiskelemaan. Oman suuntaa-antavan pistearvonsa voi laskea Antagning.se:n sivuilta löytyvällä ohjeistuksella.
Jos todistusvalinta ei ole itselle suosiollinen, hakea voi myös suorittamalla yleisen korkeakouluvalmiutta mittaavan kokeen (Högskoleprov). Tällöin voi hakea korkeakoulukiintiössä. Kokeeseen tulee hakea keväällä 15. helmikuuta tai syksyllä 15. syyskuuta mennessä.
Kolmannes korkeakoulujen opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnan kautta, kolmannes korkeakoulukokeen kautta ja jäljelle jäävä kolmannes korkeakoulun oman valinnan mukaan, usein todistusvalinnan avulla.
Onko Ruotsiin helppo päästä opiskelemaan?
Ei voida sanoa, että opiskelemaan olisi helppoa päästä. Vaikein on Ruotsissakin päästä opiskelemaan lääketiedettä, oikeustiedettä tai psykologiaa, sillä aloille on kova kilpailu. Esimerkiksi opettajakoulutukseen hakijoista on puolestaan pulaa.
Monella alalla suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Vuonna 2018 kaikista suomalaisista hakijoista kaksi kolmasosaa pääsi opiskelemaan. Suomesta hakee jo valmiiksi valikoitunut joukko, joten jo siksi heidän mahdollisuutensa päästä opiskelemaan ovat hyvät.
Aiemmin suomalaiset pääsivät jopa liiankin helposti Ruotsiin opiskelemaan. Vuonna 2017 laskentamallia tiukennettiin, koska suomalaiset pärjäsivät niin hyvin vertailussa ruotsalaisiin. Suomalaisten mediaani meritvärde oli yli 20, kun ruotsalaisilla se oli 18 paikkeilla. Tiukennuksen jälkeen suomalaisten hakijoiden sisäänpääsy vaikeutui hieman.
Kuinka hyvin pitää osata ruotsin kieltä?
Vuonna 2016 Opetushallituksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan Ruotsissa opiskelevista suomalaisista valtaosa (64 %) opiskelee ruotsin kielellä, joten kielitaitoa toki tarvitaan.
Syksyllä 2016 tai myöhemmin lukion aloittaneilta vaaditaan käytännössä ruotsin äidinkielen tai pitkän ruotsin kokeen suorittamista ylioppilaskirjoituksissa. Vaihtoehtoisesti hakijan on suoritettava kahdeksan A-ruotsin lukiokurssia. Arvosanan tulee olla hyväksytty. Jos olet käynyt lukion ruotsiksi, ruotsin kielen yleinen kelpoisuusvaatimus täyttyy automaattisesti.
Ruotsin kielen taidon voi osoittaa myös TISUS-kokeella (Test i svenska för universitets- och högskolestudier). Korkeakouluilla voi olla myös muita käytäntöjä, joilla kielitaidon voi todistaa – kannattaa siis olla yhteydessä oppilaitoksiin ja kysyä asiaa.
Ei siis kannata pelätä, jos ruotsin kieli ei suju äidinkielen lailla. Maassa opiskellessa ja asuessa kielitaito nousee kohisten.
Miksi hakea Ruotsiin?
Jos haluaa kokea uuden kulttuurin ja kieliympäristön, Ruotsi on melko turvallinen valinta: sinne on lyhyt matkustusaika, eikä kulttuurishokki ole valtava.
Hakuprosessi on varsin suoraviivainen ja helppo, joten hakemista ei kannata pelätä.
Suomalainen opiskelija ei myöskään joudu maksamaan lukukausimaksuja.
Lähteet: Suomen Opinto-ohjaajat ry, Antagning.se, Opetushallitus, Studentum.se