Julkaistu 3.1.2018 Koulutusliitteessä
TEKSTI: Emma Niemi KUVA: Jussi Särkilahti
"Jos teet jotain täysillä, ei vastoinkäymisiltä voi välttyä"
Ida Paul, 21, ei ole enää tuntematon kasvo Suomen artistikentällä. Pyöritys alkoi kesällä 2015, kun Ida esiintyi Roope Salminen & Koirat -yhtyeen Madafaking darra -läpimurtohitillä. Ida oli mukana myös kirjoittamassa kappaletta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen. Tammikuussa 2016 julkaistiin ensimmäinen single Laukauksia pimeään ja nyt alkuvuodesta 2018 on tulossa ulos duettolevy Kalle Lindrothin kanssa. Yhtälöstä mielenkiintoisen tekee se, että Ida opiskelee paraikaa toista vuottaan maailmankuulussa Harvardin yliopistossa Bostonissa. Miten hän yhdistää artistin uran ja Ivy League -yliopistossa opiskelun?
IDA PAUL on aurinkoinen nuori nainen, jonka puheista välittyy aito palo tehdä musiikkia ja kehittyä taiteilijana. Tämä mimmi ei pelkää yrittää, tehdä töitä ja tavoitella unelmiaan. Hän ei kuitenkaan häpeä myöntää itselleen, että välillä on hemmetin rankkaa. Mutta eikö meistä kaikista tunnu toisinaan ihan samalta?
– Musiikki on mulle kaiken A ja O. Halusin jenkkeihin nimenomaan siksi, että voisin tehdä musiikkia täällä. Ei artistin ura sulje pois opiskelua tai päinvastoin. Lykkäsin Harvardin aloitusta vuodella, koska mulla oli just sillä hetkellä musapuolella niin sanotusti ovi auki. Se oli aika ilmiselvä valinta, Ida hymähtää.
Pitkä mutta palkitseva tie Harvardiin
Vaativa hakuprosessi Harvardiin alkoi lukion toisen vuoden keväällä. Siihen kuului moniosainen pääsykoe, esseiden kirjoittamista ja haastattelu. Lisäksi Ida keräsi suosituksia vanhoilta opettajiltaan ja lähetti Harvardiin kaikki kouluarvosanansa aina alakoulutodistuksista yo-kirjoitusten tuloksiin.
– En pidä itseäni mitenkään erikoisena oppilaana. En mä koulussa tykännyt kaikista aineista, mutta tein töitä ja sain hyviä arvosanoja. Ei sun tarvitse Harvardiin päästäksesi olla täydellinen kaikessa. Täytyy olla erityisen paneutunut johonkin alueeseen, ja mulla se on musa, Ida toteaa.
Erityistä päänvaivaa tuottivat esseet, joita Ida kirjoitti uudelleen ja uudelleen, koska ei ollut tyytyväinen tuotoksiinsa. Harvardia kiinnostaa hakijan tausta ja taidot kokonaisuutena, ja Ida lähetti heille tietysti myös lauludemojaan. Hakemus tehtiin nettilomakkeella, jolla voi hakea samalla useampaan amerikkalaiseen yliopistoon. Ida haki Harvardin lisäksi Yaleen, Darthmouthiin, Vanderbiltiin, Stanfordiin sekä erillisillä Skype-laulukokeilla Berklee College of Musiciin.
Keväällä 2015 Ida sai kuulla, että hänet oli hyväksytty Harvardiin.
– Hakuprosessi Harvardiin tuntui ihan kauhean rankalta. Kyllä siinä alkoi epäillä itseään, mutta se on normaalia. Kyllä se rankkuus oli hyväkin juttu, koska sisäänpääsy tuntui mahtavalta. Vaikka mulla ei ollut hirveästi ennakko-oletuksia Harvardista, en varmaan koskaan tule tottumaan tähän kouluun. Jotain erityistä tässä on.
Pääaineen valinta mietityttää
Opinnot Harvardissa kestävät kokonaisuudessaan neljä vuotta, ja yksi opintovuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta. Vuoden aikana opiskelijoiden tulee suorittaa yhteensä kahdeksan kurssia.
– Käytännössä se tarkoittaa, että meidän tulee tehdä neljä kurssia per lukukausi. Teoriassa voisit opiskella syksyllä vaikkapa kolme ja keväällä viisi, mutta sitä ei suositella. Viiden kurssin työmäärä on niin suuri, Ida sanoo.
Haastatteluhetkellä Idalla on pian edessään päätös pääaineen valinnasta. Päätös ei ole vielä kiveen hakattu, mutta kaksoispääaine yhteiskuntaopista ja naistutkimuksesta tuntuu juuri nyt hyvältä. Myös englanti pääaineena houkuttelee.
– Kaksoispääaine on hieman työläämpi kuin yksi pääaine, ja lopputyössä tulee yhdistää molemmat aineet. Mitenkään harvinaista kaksoispääaineen ottaminen ei ole, Ida huomauttaa.
Pääainetta voi vaihtaa myöhemmässä vaiheessa opintoja, mutta vaihdos ei onnistu tuosta vain.
– Esimerkiksi vaihdos yhteiskuntaopista matematiikkaan on milteinpä mahdoton, koska opinnot ovat niin erilaisia.
Sivuaineita valitaan yksi. Idan valinta on kallistumassa teatteriopintoihin, jotka kulkevat nimellä Theater, dance and media.
– Koska työskentelen taidealalla, en halua teatterista pääainetta.
Kappa Kappa Gamma ja Ivy League -kulttuuri
Nyt kun opintoja on takana jo reilu vuosi, on jenkkiläinen Ivy League -kulttuuri ehtinyt tulla Idalle tutuksi. On hyvin tavallista, että opiskelijat ovat mukana yhdessä jos toisessa vapaa-ajan aktiviteetissa.
– Kerho- ja säätiötoiminta on suosittua, ja kaikille löytyy jotakin. Osa opiskelijoista käy lisäksi duunissa ja urheilee asuintalojensa urheilujoukkueissa, jotka jakautuvat kolmelle tasolle: varsity, club team ja ylimpänä intramural. Itse pelaan futista club team -tasolla.
Ida on lisäksi mukana teatteriproduktiossa, ja aikoo hakea mukaan teatterin hallitukseen. Aikaa riittää myös viikoittain kokoontuvalle illalliskerholle sekä sisarkuntatoiminnalle. Ida kuuluu Kappa Kappa Gamma -nimiseen sisarkuntaan.
– En ole superaktiivinen sisarkunnassani, mutta se on kiva lisä sosiaaliseen elämään. Järjestämme bileitä ja erilaisia aktiviteetteja, kuten omenanpoimintaa ja brunsseja. Teemme myös hyväntekeväisyyttä. Viimeksi pidimme lukupiiriä, jonka tavoitteena oli edistää lukutaitoa. Sisarkunnissa kaikilla on aluksi oma isosisko, joka auttaa ja opastaa, Ida valaisee.
Harvardissa on sisar- ja veljeskuntien lisäksi oma perinteensä, final clubit. Niihin haetaan vasta toisen opiskeluvuoden syksyllä.
– Suurempi osa opiskelijoista kuuluu final clubiin kuin sisar- tai veljeskuntaan. Tällä hetkellä käydään kovaa keskustelua järjestelmän sukupuolijaottelusta. Olen kuullut hyviä argumentteja puolesta ja vastaan, mutta itse en ota asiaan sen kummemmin kantaa. Yritän vain elää elämääni ja olla loukkaamatta ketään, Ida toteaa.
”Jos teet jotain täysillä, ei vastoinkäymisiltä voi välttyä”
Harvardin opinnoista voi halutessaan pitää pidemmän leave of absencen, sallitun poissaolon jakson. Ida suunnittelee pitävänsä jossain vaiheessa muutaman vuoden taukoa keskittyäkseen musiikkiuraansa.
– Koululle on jätettävä vetoomus, jossa perustelee taukoaan. Taukoon jopa kannustetaan, sillä sen katsotaan tuovan lisää kokemusta omalla alalla ja antavan opintoihin uutta näkökulmaa, Ida kertoo.
Suomeen Ida reissaa pääasiassa yliopiston lomilla. Joululoma on melkein kuukauden pitkä, kesäloma noin kolme kuukautta ja keväällä on viikon mittainen spring break. Lisäksi Ida tekee satunnaisia reissuja Suomeen. Haastatteluhetkellä hän on juuri palannut muutaman päivän keikkareissulta Suomesta.
– Tulin kipeäksi heti matkan jälkeen. Kroppa on aikaerosta sekaisin ja nyt on koulussakin kiireistä. Tämmöstä tää on. Ei ehkä helpoimmasta päästä, mutta oma valinta. Mulla on onneksi hyvä tukiverkosto. Perhe ja ystävät pitävät pään mukana touhussa, Ida kiittää.
– Pienimuotoiset hermoromahdukset kuuluvat elämään. Jos teet jotain täysillä, ei vastoinkäymisiltä voi välttyä. Musiikkia kirjoittaessa voi helposti vierähtää koko päivä, ja totta kai se on välillä kuluttavaa. Tärkeintä on mun mielestä se, miten rankat asiat kohtaa ja miten niihin reagoi. Itselleen saa myöntää, että nyt ottaa koville. Myös niillä tyypeillä, joita sä katsot ylöspäin ja joilla tuntuu kaikki sujuvan, on huonot hetkensä. Anna vaan mennä ja uskalla, vaikka välillä on vaikeampaa, Ida rohkaisee.
Raha puhuttaa
Moni saattaa pohtia, miten Harvardin useita kymmeniä tuhansia maksavista lukuvuosimaksuista selviää. Ivy League -koulut tarjoavat rahallista apua niille, jotka eivät pysty itse maksamaan opintojaan. Tuen määrä riippuu omasta ja vanhempien tulotasosta.
– Harvardiin pääsy ei ole rahasta kiinni. Kaikille räätälöidään oma paketti, ja jokainen maksaa sen, minkä pystyy. Jotkut käyvät muutaman tunnin viikossa duunissa opiskelujen ohella, jotta he voivat kustantaa opintonsa. Rahoituksen takana on alumneja, jotka haluavat antaa koululle takaisin nyt kun voivat, Ida valottaa.
Muista yliopistoista Idalla ei ole kokemusta, mutta opintoja voidaan rahoittaa esimerkiksi stipendeillä tai säätiöiltä saaduilla tuilla. Rahoituksessa ei ole yhtä oikeaa väylää, ja Ida rohkaisee kyselemään ja ottamaan selvää asioista, jos ulkomailla opiskelu kiinnostaa.
Kampusasumisen monet mahdollisuudet
Ensimmäisenä syksynä Ida asui neljän tytön porukalla ahtaasti kimppahuoneessa. Tällä hetkellä hänellä on oma huone. Harvardissa majoitutaan niin sanotuissa blocking-ryhmissä, joille arvotaan asuintalo.
– Mulle kävi tuuri, että sain oman huoneen. Onhan tämä aika pieni, mutta hyvä mulle, Ida nauraa ja demonstroi huoneen kokoa kurottamalla käsillään kohti vastakkaisia seiniä. Sormet ulottuvat miltei seinästä seinään.
Pienen huoneen seinällä on Polaroid-valokuvakokoelma, jota Ida nimittää pilke silmäkulmassa ”hipster-seinäksi”.
– Tässä rakennuksessa on kolme musiikkihuonetta, joihin pääsee tästä mun huoneesta noin puolessa minuutissa. Se on tosi mahtavaa, Ida iloitsee.
Harvardissa voi asua myös Co-op -asunnoissa, joissa noin 30 henkilön opiskelijaporukka asuu yhdessä omakotitalossa. Talossa kaikki kotityöt ja esimerkiksi ruoka tehdään itse. Taloihin pitää hakea erikseen. Sisään otetaan uusia opiskelijoita, jos tilaa löytyy.
Ensisijaisesti artisti, mutta ei vain artisti
Vaikka Ida on unelmakoulussaan ja tekee rakastamaansa työtä, hänellä on edelleen toteutumattomia haaveita tulevasta.
– Haluaisin tehdä taidetta vähän niin kuin yli taiteen rajojen. Paula Vesalan viitoittama tie on minulle esimerkki siitä, että suomalainen nainen voi tehdä uraa juuri tällä tavalla ja lähteä maailmalle. Tunnen Paulan, ja hän on paitsi siisti tyyppi, myös äärettömän mukava ihminen, Ida hehkuttaa.
Ida tekee paljon muutakin kuin musiikkia. Hän kirjoittaa novelleja ja näyttelee syksyn teatteriproduktiossa.
– Olen ensisijaisesti artisti, mutta haluaisin jatkossa tehdä paljon muutakin. Olen ymmärtänyt vasta täällä, kuinka tärkeää musa mulle on ja mitä olen musarintamalla saavuttanut. Haluaisin kuitenkin tehdä niin paljon muutakin. Kirjoittaa fiktiota ja komediaa, ohjata ja näytellä. Ehkäpä jonakin päivänä näyttelen Suomessa, Ida heittää.
Idan vinkit ulkomaille opiskelemaan mieliville
Idalla on kaksi vinkkiä ylitse muiden niille, jotka harkitsevat hakevansa ulkomaille opiskelemaan.
– Älä voivottele etukäteen, kuinka vaikeaa on päästä hakemaasi paikkaan tai kuinka hankalaa on selvittää ulkomaille lähdön käytännön asioita. Kun pysyt positiivisena ja uskot mahdollisuuksiisi, homma sujuu kyllä.
– Muista myös olla ajoissa liikenteessä! Ole oma-
aloitteinen ja ota itse yhteyttä sinua kiinnostaviin kouluihin. Sähköposteihin ei välttämättä vastata heti – anna muille aikaa reagoida ja vastata. Et oikeastaan voi olla liian ajoissa liikenteessä, Ida painottaa.
Ida kannustaa ottamaan hakuprosessin tosissaan, minne sitten haluaakaan hakea.
– Kannataa grindaa se puol vuotta tai vuos. Voit ainakin sanoa, että annoit kaikkesi. Ja jos et pääse sisään, voit hakea uudelleen.
Ida on huomannut, että ulkomaille hakiessa tukiverkko on usein hatarampi kuin silloin, kun hakee Suomeen opiskelemaan.
– Kaveriporukasta moni saattaa hakea samaan oppilaitokseen tai samalle alalle. Siinä on helppo antaa toisille tukea hakuprosessissa. Kun sä haet ulkomaille, tukea ei löydy samalla tavalla. Joudut olemaan oma-aloitteinen tiedon etsimisessä, Ida sanoo.